Äitini sanoo aina, että asioita ei kannata murehtia etukäteen. Jos kuuntelen ystävieni spekulaatiota asioista joita ei ole tapahtunut, pidän sitä ajanhukkana - sekä heidän että itseni. Nyt kuitenkin olen huomannut, että murehdin etukäteen ongelmaskenaarioita, jotka eivät ole vielä todellisuutta. Mietin, miten osaan torjua alakerran naapurin tulevan iskuyrityksen, vaikka hän vasta vaikuttaa kiinnostuneelta eikä hissikeskustelua ja pientä silmäpeliä enempää ole tapahtunut. Mietin, mitä teen, jos minulle tarjotaankin työsopimusta työharjoittelupaikkaani, kun olen vasta päättänyt keskittyä todella väitöskirjan tekoon saadakseni jotain paperille ennen seuraavaa apurahakautta.
Mitä tehdä näissä ongelmallisissa tilanteissa? Mitäpä jos vaikka odottaisi, tuleeko niitä? Tänä syksynä murehtimistani asioista monikaan ei ole tapahtunut, enkä niitäkään, jotka ovat tapahtuneet, ole saanut etukäteisellä murehtimisellani estettyä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti